Yhdysvaltalais-kanadalainen filosofi Bernard Suits määritteli viitisenkymmentä vuotta sitten pelin vapaaehtoiseksi yritykseksi voittaa tarpeettomia esteitä. Esimerkiksi jääkiekossa kumikiekko pitää saada verkkoon, vaikka kenenkään elämä ei muutu sen mukaan, onnistuuko se.
Paitsi että muuttuu, kun urheilu kasvaa tarpeeksi suureksi.
Viime keväänä istuin kuin tulisilla hiilillä seuraamassa KooKoon ja Tapparan neljännen liigafinaalin jatkoaikaa. Reilut minuutti kului ja Sumulaaksossa mylvittiin kotijoukkueen siirtymistä voiton päähän mestaruudesta.
Vieressäni istui rivillinen KooKoon toimistotyöntekijöitä. Riemunkiljahduksista kuuli, että kumilätkän päätyminen Tapparan verkkoon oli tuiki tarpeellista. Tappara-legenda Mikko Leinoselle jääkiekko ei vaikuttanut hetkeä myöhemmin kovin tarpeelliselta. Niin vauhdikas oli hänen askeleensa hallista ulos.
Ehdin Kouvolan kauppatorilla ennen kuin ymmärsin, että tuomarit kaukalossa olivat osoittaneet tarpeellisuutensa. Maali oli hylätty ja peli jatkui. Ehdin hallille ja näin tarpeellista tarpeettomuutta vielä parisen erää.
Savossa ei ole vielä nähty tarpeelliseksi muuhun kuin heittäytyä tuppisuuksi.
Ammattilaiselle ja valmentajalle este ei ole tarpeeton. Työpaikka riippuu sen voittamisesta.
Potkut ovat järjestelmän tapa sanoa, että esteen voittaminen on pakollista. Tarpeeton este onkin muuttunut työksi. Tämän on kuluva syksy osoittanut jääkiekon SM-liigassa. Kaukaloista ja niiden ympäriltä on lähtenyt joukko ihmisiä.
Viime kauden finaaliparista KooKoo antoi potkut Jouko Myrrälle ja apuvalmentaja Tuukka Poikoselle. Maanantaina 66-vuotias Kari Jalonen ilmoitti lopettavansa Tapparan päävalmentajana ja samalla koko valmentajauransa.
– Draivi ei enää riitä, hän totesi.
HIFK:n Jori Lehterä päätti pelaajauransa tai pisti sen tauolle kesken kauden. Jokerit erotti päävalmentaja Tomek Valtosen ja apuvalmentaja Waltteri Immosen. Liigan urheilujohtaja Jussi Markkanen "erosi", koska sarjaohjelma oli väärin laadittu.
Yskähtelevä alkukausi on kiusannut myös savolaisten lippulaivaa, KalPaa. Joukkue on valunut sijalle kolmetoista, kahden pisteen marginaalilla eroon putoajan paikalta.
Savossa ei ole vielä nähty tarpeelliseksi muuhun kuin heittäytyä tuppisuuksi. Liigan ja KalPan mittapuulla tähtipelaajan statuksella operoivan Teemu Hartikaisen vaisua alkukautta käsiteltiin viime viikolla analyyttisesti Savon Sanomissa ja MTV urheilussa.
Hyökkääjä rymisteli vastineeksi esteet tieltään ja takoi Pelicansia vastaan kaksi maalia viime viikonloppuna. Hän kuitenkin koki tarpeelliseksi mediatauon, joten kommentteja ei Savon Sanomille herunut. Tosin minun mielestäni Hartikaisella olisi jo tarvetta tekojen lisäksi puhua.
Näillä kaikilla tapahtumilla on juurisyy. Kilpailu on koettu jälleen tarpeelliseksi Suomen suurimmassa urheilulajissa. Tämän kauden jälkeen SM-liigan kolme viimeistä tippuu B-liigaan.
Liigan häntäpäähän jumittuneiden keskuudessa on tehty harkittuja, mutta ehkä myös harkitsemattomia tekoja. Se on kuitenkin varmaa, että suljetussa sarjassa ei näin nopeita ratkaisuja olisi nähty.
Tältä se näyttää, kun kilpailu palaa oikeasti kilpailun sisälle, oli pelin tarpeettomuudesta tai tarpeellisuudesta mitä mieltä tahansa.