Hovioikeus luki elokuussa Tordenin syyksi kolme Itä-Ukrainassa syksyllä 2014 tapahtunutta sotarikosta.
Sotarikoksista tuomittu venäläinen Voislav Torden on hakenut valituslupaa korkeimmalta oikeudelta (KKO). Helsingin hovioikeudesta kerrotaan STT:lle, että Torden on jättänyt valituslupahakemuksen hovioikeuden elokuiseen päätökseen.
Hovioikeus luki elokuussa Tordenin syyksi kolme sotarikosta ja tuomitsi hänet 12,5 vuoden vankeuteen. Käräjäoikeus oli aiemmin tuominnut hänet neljästä sotarikoksesta elinkautiseen. Torden kiisti kaikki syytteet.
Hovioikeuden mukaan Torden osallistui syyskuussa 2014 Itä-Ukrainan Luhanskissa tarkastuspisteellä väijytykseen, jossa kuoli 22 ja haavoittui neljä ukrainalaissotilasta. Venäläiset olivat ripustaneet tarkastuspisteelle Ukrainan lipun, minkä takia ukrainalainen Aidar-pataljoona pysähtyi risteykseen. Sen jälkeen venäläiset avasivat tulen.
Lisäksi Torden oli hovioikeuden mukaan muun muassa poseerannut ukrainalaissotilaan ruumiin kanssa ja levittänyt vastaavan halventavan kuvan ruumiin edessä poseeraavasta Rusitsh-ryhmän päälliköstä.
Osaltaan vastuussa sotilaiden surmaamisesta
Hovioikeus huomioi, ettei syytteessä väitetty Tordenin tappaneen tai haavoittaneen ukrainalaisia. Oikeus kuitenkin katsoi, että osallistuessaan muiden joukkojen kanssa yhdessä tehtyyn tekoon Torden oli ollut osaltaan vastuussa sotilaiden surmaamisesta ja haavoittamisesta. Torden kuului tapahtuma-aikaan Rusitsh-taistelijaryhmään.
Hovioikeus katsoi Tordenin osallistuneen sotarikokseen yksittäisenä sotilaana, ei esihenkilönä.
Hovioikeus hylkäsi syytteen ukrainalaissotilaan viiltämisestä, jota käräjäoikeus oli pitänyt sotarikoksena. Ukrainalaissotilaan poskeen oli tehty terävällä esineellä Rusitsh-ryhmän symboli.
Saapui Venäjältä Suomeen autolla
Torden saapui Venäjältä Suomeen heinäkuussa 2023 autolla Vaalimaan kautta. Pian rajanylityksen jälkeen rajavartija selvitti, että mies oli aiemmalta nimeltään Jan Igorevitsh Petrovski ja että tällä oli koko Schengen-aluetta koskeva maahantulokielto.
Torden otettiin kiinni seuraavana päivänä Helsinki-Vantaan lentokentällä.
Oikeudenkäynti käytiin Suomessa, sillä sotarikoksissa on kyse kansainvälisistä rikoksista, joiden rangaistavuus perustuu Suomea sitoviin sodan oikeussääntöjä koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin.